tiistai 6. marraskuuta 2012

Kaikki kaunis noin vain pois heitetään, sitten murusia niitä takaisin polulta kerätään.



Oon saanut vähän koottua itseäni perjantain jäljiltä. Eteenpäin tarpomisessa on kyllä työtä etenkin kun kokeita on tällä viikolla kuusi, koska steiner. Lisäksi väsyttää ja turhauttaa koska tuntuu että mun elämässä on vaan koti&koulu, mutta ajattelen että tää on joku ohimenevä juttu ja pian tapahtuu jotain kivaa. Aina voi toivoa. No, ilta-sanomien sivuilla luki että Jeesus saapuu Jerusalemiin, että sitä sitten vaikka odotellessa. Osaan jo kuvitella kuinka Jeesus saapuu varjoista enkelikuorojen saattelemana, heittää hatun laulaen samalla man in the mirroria. Huomatkaaa väsymys.



Kävin sunnuntaina valtterin kirppiksellä pitkästä aikaa ja löysin aika kivoja juttuja taas huippuhalvalla. Välillä mietin, että miksi oikeestaan ostaisin mitään täysihintaista kun halvalla saa kuitenkin niin paljon hyvää. Tai no ketkäs juuri tilasi parinsadan edestä hm.comista kaikkea huippuhypertärkeetä. Rosa&Mama company on lyömätön. Eipä mulla kyllä oikeestaan ookaan rahat menny ku ruokaan tässä viime aikoina, ainakin voin huijata itselleni niin. Vaatehuone pursuaa vaatteista, joten kylmyyteen (joka johtuisi vaatepulasta) tuskin kuolen. Onko teillä muuten mielenkiintoa ostosten kuvapostausta kohtaan, vai so last season?



En tykkää turhasta murehtimisesta, se on ihan turhaa. Oon aina ollut aika optimistinen ihminen ja yrittänyt ajatella jokaisesta umpipaskastakin asiasta hyvää. Se vaan auttaa voimaan paremmin, kun ei käännä kaikkea kielteiseksi. Olen kova puhumaan ja suurieleinen ihminen, lisäksi nauran aina vähän väärään aikaan. Siksi en tykkää syksyistä ja siitä tunteesta, että masentaa. Se ei sovi mulle. Silti pelkään että jossain kohti meen ihan murusiksi. En halua tiputtaa jotain tärkeää palasta itsestäni matkan varrelle.



Onneksi on suklaata ja kavereita. Ulkomaanmatka vois olla kans aika jees. Tai ees kylpyläviikonloppu täyshoidolla. No onhan meillä toi sähkösauna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti