perjantai 21. joulukuuta 2012

maailmanlopun meininki

Se ois niinku et worst part is over..! Eka kahdeksas osa lukiosta on nyt takana päin, hengissä toistaseksi. Aamu oli katastrofaalinen kun kaikki kusi vaikka olin yrittänyt tehdä kaiken valmiiksi. No anyway selvisin joulujuhlaan niillä kuuden tunnin yöunilla ja ohuilla sukkahousuilla, eikä nilkkakaan nyrjähtänyt 10cm koroissa. Meidän separiluokan elvis vetokin onnistui yli odotusten, joten nyt voin hengähtää syvään! Nyt ei kyllä yhtään harmita etten vaihtanut koulua, steiner on se mesta mihin mä kuulun. Se on ku koti. Siellä ei oo yhtäkään ihmistä josta en pitäis, kenen kanssa en tulis toimeen. Siellä on on ihmisiä jotka saa mut hymyilemään kerta toisensa jälkeen.


Maailmanloppua ei näy vielä. Illalla aion viettää aikaa juhlinnan merkeissä niiden iki ihanien steinereiden kanssa. Jos vaikka astroidi osuis ja joutuisin loukkuun ni ainakin mulla olis hyvää seuraa loppuelämäkseni. Haluan nyt ihan vaan varmuudeksi sanoa että mulla on ollut tosi kiva elämä ja vaikka paljon on vielä kokematta ja sanomatta, en kadu mitään ja olen onnellinen kaikesta mitä tähän päivään mennessä on tapahtunut. En ole valmis lopettamaan mutta uuden sivun voin avata.

Oon toipunut joulukriisistä. Vietän joulun perheeni kanssa ekaa kertaa seitsemään vuoteen ja menen maalle aatoksi. Ei se ole niin kamalaa, saan nukkua ja syödä niin paljon kuin haluan, sekä shoppailla ärrällä. Onhan se aika upeeta. Vielä pitäis ratkasta että mitä ostaa lapsille jotka eivät tarvitse yhtikäs mitään. En halua tänne enää yhtäkään lelua joka herättää mut aamulla/jonka päälle astun/joka pitää raivata johonkin että pääsen istumaan. Not.



Mitäköhän nyt pitäisi toivottaa. Hyvää joululomaa? Hyvää viikonloppua? Oli hauska tutustua? Nähdään seuraavassa elämässä? Ehkä elän vain hetkessä ja toivon että teillä oli kiva päivä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti