torstai 14. helmikuuta 2013

paljon hyvää ja kaunista

Mun perheeni on hassu. Ei, hassu ei oo oikee sana kuvaamaan sitä. Se on omalaatuinen ja villi. Välillä musta tuntuu että olisin pesukoneessa kun istun keittiössä, jokainen puhuu päällekäin omaa asiaansa, yksi heiluu sateenvarjon kanssa, toinen huudattaa ganman styleä ja kolmas juoksee päin seinää ja romauttaa hyllyn. Meillä on harvoin rauhallista. Ja silloin kun on tuntuu hassulta, pakko laittaa musiikkia ja häärätä kauheasti että tulisi vähän ääntä. Hiljaisuus on vieras käsite mulle.
On kiva tulla kotiin niin että Riitu juoksee syliin villapuku kaakaossa huutaen " tänään mä en sit oo super-sankari vaan kala! ".



Perhe on siitä ihan huippu et niiden tehtävä on hyväksyä mut sellasena kun mä olen. Vaikka mä muutun niin silti ne tykkää musta. Vaikka mulla olis huono päivä ja paiskoisin tavaroita ne tykkää musta. Ne sopeutuu tilanteisiin. Ja mä tykkään niistä.



Ystävätkin on aika mahtavia. Mentiin hypärillä Mintun kans mäkkiin "lukemaan", vaikka molemmat ties ettei siitä lukemisesta tuu mitään kuitenkaan. Joo ei. Jammailtiin ja puhuttiin vuorotellen ohikulkevien ihmisten kulmakarvoista ja elämän tarkoituksesta. Pohdittiin paljon ja naurettiin paljon. Siinä on ystävyys tiivistettynä.

Haluan yksinkertaisesti toivottaa teille kaikille oikein ihanaa ystävänpäivää. Kiitos että olette te.

2 kommenttia: