keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

" Elämän tarkoitus on täydellisen nahkatakin löytäminen "

Joumatafaka. Nyt on taas lihava olo, takana rentouttava läskeilypäivä isin kanssa. Saldona pasta-ateria, jätski-ateria, karkkia, litrakaupalla kokista ja kahvia. Vyöryn. Meidän ikuisuusongelma on se ettei isi ikinä opi ymmärtämään että mä oon pienempi ja mun ruoantarve on vähäisempi kuin sen. No en valita, ei syömisessä mitään vikaa ole. Otsikon lainaus on muuten peräisin häneltä.
Käytiin kans kattomassa Piin Elämä, joka oli huomattavasti mielenkiintoisempi kuin ekalla katselukerralla jolloin nukahdin 20 minuutin katselun jälkeen. Vika ei ollut leffassa tai seurassa, mun ei vaan kannata kattoo leffoja puolenyön jälkeen.. Lisäks sain uusia asioita mun " Things I must do in my life " -listalle: mun on pakko päästä näkemään joskus livenä mangusteja, apinoita ja orankeja! Siis ihan pakko!



Mun koulunkäynti sai tänään jotain positiivista tuulta purjeisiin! Mun ruotsinkokeen yläkulmassa komeili M, eli 9! Se on aika piristävä näky mun nelosten kirjossa.. A-ruotsin vuoden vikassa kokeessa se on aika kiva. Tosin mun eilisessä migreenissä tehty saksan koe tai tän päivänen matikan koe joka koostui yo-tehtävistä ei tainnut saada yhtä upeita tuloksia aikaiseksi, mutta aion iloita nyt vain niistä onnistumisista.. Jiu!



En oo tainnut edes kertoa että mulla on kesätyöpaikka! Pääsen heinäkuuksi töihin Kumpulan maauimalaan yleisvastaavaksi, joka tarkottaa käytännössä sitä että keräilen roskia, oon asiakaspalvelussa, tyhjentelen roskiksia ja katon että kaikki on kohdallaan. Mikä vois olla sen parempaa että oon kuukauden ulkona, mestassa missä nään kavereita ja saan aurinkoa? Lisäksi siitä saa aika hyvää palkkaa.. Vaikka työvuorot on aika pitkiä ja sinne menee aika iso osa mun kesälomasta, ei vituta.
Kesä alkaa olemaan aika selvä jo, eka viikko kuluu Riitun ja Roopen kanssa elellessä äidin ja Ranjan ollessa Portugalissa, seuraava viikko menee isosena riparilla ja sitten pari viikkoa lomaa, jolloin mulla on luultavasti omaa aikaa perheen lomaillessa maalla. Sitten alkaakin jo raataminen, heinäkuun alussa tosin rellestän varmaan ruisrockissa, yeah! Muita tulossa Turkuun fiilistelemään?
Tää alkaa näyttämään siltä, että kesään on oikeesti aika tosi super lyhyt aika, jipii!

Mulla on ajoittain sellanen fiilis että alan hahmottaa mun elämää ja paikkaa tässä maailmassa. Minkälainen ihminen mä oon ja mitä mä haluan tehdä, minkälaisten ihmisten seurassa mä viihdyn. Mikä on mulle tärkeää. Tai oikeastaan kun tarkemmin ajattelen, unohtakaa äskeinen. Oon oikeestaan ihan yhtä kujalla kun aina ennenkin. Välillä on selkeitä hetkiä, mutta sitten pakka sekottuu ja kaikki on epäselvää. Mutta se on ihan ok, elämä olis tylsää jos kaikki olis valmiiksi piirretty eteen.



" Elämä on luopumista. Eniten satuttaa niistä asioista luopuminen, joille ei voi antaa hyvästejä " - Pii, Life of Pi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti