maanantai 1. huhtikuuta 2013

näin sen täytyy olla

Siinä meni sekin loma. Vappupäivää lukuunottamatta seuraava hengähdystauko on kesäloma. Iik apua se on oikeesti aika pian täällä! Korkkasin jo conversekauden, seuraava etappi on nahkatakkikausi, sitten lenkkeilykausi, sitten puistokausi, jätskikausi, shortsikausi, bikinikausi..!!



Mulla on oikeesti ollut paras mahdollinen loma. Oikeestaan aika mitäänsanomaton. Ajatuksena se että lagailen neljä päivää kotona/abc:llä/stadissa kuulostaa aika tylsältä, mutta kun seurana vaan on superparas poikaystävä lagaaminen ei haittaa. Tätä mä oon venannut tän helvetin hektisen maaliskuun, saan vaan olla! Lisäksi alan kehittymään mun pleikkaritaidoissa! Änäri ja fifa alkaa jo luonnistumaan, taidan yön pimeinä tunteina mennä vielä hiomaan taitojani.. Tästä se lähtee..



Mulle tulee aina tosi hyvä fiilis jos joku avautuu mulle tai kertoo jotain elämästään, sellasta mitä ei välttämättä kerrota ihan jokaiselle vastaantulijalle. Tykkään kuunnella, haluan olla avuksi. Ja jos voin auttaa jotakin sillä tapaa että kuuntelen tai sanon mitä olen asiasta mieltä, tulee onnistunut olo. Välillä mietin jos sittenkin opiskelisin vaikka psykologiksi tai jotain vastaavaa ihmisläheistä työtä, mutta pelkään että sit siitä tulis työ, velvollisuus joka pitäis aina jaksaa. Sit en enää välttämättä jaksais kuunnella vapaa-ajalla omia ystäviä. Se on sama asia kuin se, etten halua näyttelijäksi, koska pelkään että sit siitä hommasta menis maku. Ei joka päivä voi syödä samaa ruokaa tai kuunnella samoja biisejä. Toisaalta, kai jokainen työ perustuu siihen että tekee mistä tykkää, joten pakko se on ehkä uhrata intohimonsa sille että siihen kyllästyy tai turhautuu ehkä lopullisesti?



Tää blogi vähän rempsottaa. Nää kuvat vähän rempsottaa. Mulla on teknisiä ongelmia mun kameran tarkennuksen kanssa, mutta toivon saavani apua ens viikolla. Näissä teksteissä ei aina välillä oo mitään ideaa, mutta ehkei se haittaa. Ei mulla oo syytä pyydellä anteeks, onhan tää kuitenkin mun blogi ja sillon on syytäki vähän rempsottaa. Vähän sinnepäin, se on se juttu, by Rosa. Mitä sitä sen enempää selittelemään tai muuttelemaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti