keskiviikko 14. elokuuta 2013

go with flow

Nyt muistan taas miksi syksy ei oo se mun juttu. Näin itseni pari viikkoa sitten vielä istumassa kahvilassa siemailemassa lämmintä lattea uudessa villapaidassani onnistuneen shoppailukierroksen jälkeen. Sitähän se syksy on, eikö? Käperryn joka ilta onnellisena peiton alle sateen ropistessa ikkunaa vasten. Mulla on uudet lökärit ja uusi starbucks-muki. Ja uusi pipo! Valmis paketti ihanaa syksyä varten. Kunnes muistin, miten hirveetä tää on. Vettä sataa enemmän kuin Lontoossa (okei okei, en oo ikinä ollut Lontoossa, mutta oletan että siellä sataa) ja on pimeetä. Paleltaa ja väsyttää. Ja sit se koulu, josta on puhuttu jo enemmän ku laki sallii. Läksyjen tekeminen on yks iso mörkö mun elämässä, alkaa heti ahdistaa ja itkettää kun ei vaan jaksa. Eikä ymmärrä. Tuntuu maailman suurimmalta epäoikeudenmukaisuudelta laskea kaavoja joita en tule ikimaailmassa käyttämään, kun voisin aivan yhtä hyvin vaikka nukkua päiväunet sillä ajalla. Oon yrittänyt ladata pääni täyteen positiivisuutta ja kiitollisuutta, tsempata muita koulupaineiden alla. Turhaa, koska jostain selittämättömästä systä joku yrittää kaapata mun valtansa alle heti ekojen syksysateiden alettua, eikä päästä otteestaan ennen kuin mulla on mahdollisimman paha mieli ja kaikki pilalla. Kiitos.



Mulla on maanantaina synttärit (musta tulee ikäloppu!), mutta mulla on synttärit elokuussa eikä lokakuussa.. Missä olet kesä? Elokuun 19. päivä on kesäinen päivä. Pidin pienenä aina uimasynttäreitä, vanhempana oltiin usein piknikillä ja juhlittu ulkona. Kai sitä pitää kaivaa kurahousut esiin. Juksutin, en omista kurahousuja kuitenkaan. Anyway, tällä menolla saan istua yksin kaatosateessa lainehtivan skumppapulloni kanssa saaden virtsatientulehduksen.
Okeiokei, nyt loppu. En tykkää ihmisistä jotka marmattaa, tekis mieli lättästä niitä päähän että herääs jo. Haluanko siis itse olla sellainen? En. Huippumahtavia synttärikekkereitä tiedossa maailman parhaiden tyyppien kanssa, joten ei syytä huoleen! Varsinkin kun mulla on näin hieno skumppapullo!



Hakunamatatan lisäksi mulla on uusi motto: go with flow. Oon todennut että asiat muuttuu niin hirveen nopeesti jo parissa päivässä, eikä mulla oo mitään mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Miksikä siis murehtisin ja stressaisin, kun voin vaan lillutella eteenpäin ja katsoa mitä tuleman pitää. So simple! Ei itsestäänselvyys mulle, kun murehdin ja stressaan asioita aikavälillä " mitä tapahtuu tunnin päästä - mitä tapahtuu 60 vuoden päästä ". En oikeen aina osaa elää hetkessä. Se on tän syksyn haaste!


2 kommenttia: