perjantai 27. joulukuuta 2013

rosa muutetaanko me ranskaan?

Okei, okei. Viesti on mennyt perille. Hymyillä pitää aina kun siihen on mahdollisuus. Aina kun tunnet itsesi onnelliseksi, pysähdy ajattelemaan sitä. Nauti siitä. Tunnustele tunnetta. Hymyile leveämmin, halaa tiukemmin, sulje silmät ja antaudu sen tunteen vietäväksi. Se on nimittäin ohimenevää. Ihan varmasti sen kaiken autuuden keskelle lässähtää joku paskaläjä. Surullista, mutta totta.



Taisin mainita edellisessä postauksessa vuoden vaihteen olevan minulle voimakasta muutoksen aikaa, halusin tai en. Vuoden vaihtuessa tulee tarve uusiutua, välillä ne muiden uusiutumiset vaikuttaa omaan elämäänkin. Tänä vuonna se tarkoittaa sitä, että vuokraemäntämme päätti lopettaa vuokrasopimuksemme kesään mennessä. Ei mikään piece of cake etsiä kuushenkiselle ja vähätuloiselle perheelle asunto jota kutsua kodiksi. Tää tais laukasta kaikkien stressinappulat päälle, pystyssä on vuosisadan perheriita ja tahtojen taisto. Ehkä vähän liiankin erilaisia ihmisä 118 neliön sisälle. Mitä tapahtuu sitten kun se kaikki pitää mahduttaa vielä pienempään tilaan?



No onneksi onnelliset hetket tuntuvat niin hyviltä juuri siksi, kun tietää ettei se ole jatkuvaa. Tietyllä saralla tunnen itseni onnellisemmaksi kuin pitkään aikaan. Kai se vähän niin menee, että jonkun kohdan pitää aina vähän römpsöttää. Onneksi me ollaan perhe, se tosiasia ei muutu.
Selviytymispaketti tälle illalle: hyvää ruokaa ja hyvää musiikkia. Vuokra-asuntojen selaus. Positiivisten asioiden etsiminen ja uskomus siihen että tämä on alku jollekin hyvälle, uudistuminen kasvattaa, eikö?

6 kommenttia:

  1. Mut luin täältä et oot steineris nii eiks steiner on aika kallis ku sehä
    Maksaa,nii
    Miks käytte steinerii jos ootte sun perheenkaa
    Vähätulosii?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jokainen päättää itse mihin rahansa laittaa, mielummin panostetaan hyvän kasvuympäistön saamiseen kuin kalliiseen porvarielämään.

      Poista
  2. toi on kyl totta et kodiksi kutsuttava asunto tuntuu vaikeelt löytää.. toisaalta asunto saattaa muuttuu kodiks vast pienen asumisen jälkeen. ja koti on siellä missä sydän on eli kunhan perheriidoista ja stressistä selviitte nii kodikkuus voi löytyy pienemmästäki asunnosta :) paljon tsemppii asunnon löytämiseen teille!! <3

    VastaaPoista