tiistai 24. kesäkuuta 2014

Miksi Lontooseen kannattaa rakastua?:



Viime viikolla vietin tosiaan ikimuistoiset neljä päivää Lontoossa Eetun ja Eetun äidin kanssa. Hotellimme nimi oli Kensington Rooms, en suosittele vaikka loppupeleissä ihan mukava olikin. Ekana yönä huoneessamme oli hiiriä ja kassakaappi juuttui kiinni niin että rahat jäi sinne. Loppujen lopuksi saatiin huoltomiehen avulla rahat ulos ja silloin yöllä minä heitin ovesta sen pahuksen hiiriroskiksen.




Oltiin aika turistien turisteja. Mulla roikkui kamera kaulassa ja haavi auki kävelin ymmärtämättä mitä ympärillä tapahtui tai minkä väriseen metroon oltiin menossa. Paikallisen vahingossa tönäistäessä mua ruuhkassa sanoen " sorry! " vastasin turistimeiningillä " ei se mitään! ". No hups.



Hypättiin Hop on hop off -bussiin kunnes must see -jutut oli nähty ja kyllästyimme kuulokkeista tulevaan barokkimusiikkiin. Shoppailtiin ja syötiin rahat viimeistä penniä myöten, mun kohdalla ihan kirjaimellisesti. Juotiin skumppaa ja siideriä jotka kävi lentokentällä kalliiksi lisäpainon takia. Avauduttiin ja paranneltiin ihmissuhteita puolin ja toisin huolimatta siitä että ulkopuolisen silmään kokoonpanomme oli ehkä hiukan outo. Nauroin poskeni punaisiksi ja kävelin jalkani rakoillle. Oli siis ihan älyttömän hauskaa!




Tässä listausta niistä asioista miksi Lontoo hurmaa ja miksi sinne haluaa palata uudelleen:

1. Ihmiset hymyilevät:
En sanoisi että asenteeni turisteja kohtaan olisi negatiivinen Helsingissä, en oikeastaan kiinnitä niihin paljoakaan huomiota. Lontoossa meininki oli jotenkin erilainen. Yhtenä iltana lähdin kamera kaulassa kiertelemään lähiseutuja, poikkesin pikkukujille ja välillä taas isommille teille. Kuvasin paljon ja katselin vain ihmisten menoa. Hymyilin vastaantulijoille ja saatoin jopa tervehtiäkin. En tekisi sitä suomessa, mutta tuolla se oli luontevaa. Tuntui siltä että paikalliset ajattelisivat " Wau, toi on uusi täällä ja se haluaa ikuistaa tän meidän menon. Siistiä että säkin oot löytänyt tiesi tänne! ". Okei oikeesti ne varmaan mietti eilisiltaa ja niiden Lontoolaisia rakastajia ja huvittu vaan mun skandinaavisesta turistimeiningistä. Onneksi en osaa lukea ajatuksia.


2. Primark

Kävelimme Euroopan suurinta ostoskatua (Oxford Street:iä) noin 30 metriä, kunnes löysimme Primarkin. Se oli menoa sitten. Ihan kuin olisit astunut johonkin suureen merivirtaan kun ihmismassat alkoivat kuljettamaan sinua pitkin tavarataloa. Irtauduit ruumiistasi tajutessasi ettei se voinut olla mahdollista. Niin halpoja hintoja, niin paljon vaatteita! Haet vedettävän korin ja alat heittelemään koriin vaatteita joihin kätesi yltää. Naisten silmät kiiluvat nähdessään rekki toisen jälkeen upeampia vaatteita. Pitkin myymälää kävelee järjestyksen valvojia pitämässä naisia kurissa. Siivoojat työntävät pitkillä harjoillaan valtavia henkarikasoja pitkin käytäviä. Koko kokemus oli addiktoiva, että tottakai meidän oli pakko mennä sinne vielä ennen paluuta lentokentälle. Mitä voitte päätellä, olen melkein kävelevä Primark nykyään...



3. ASK italian

Viimeinen ehtoollinen Lontoossa osoittautuikin parhaaksi. En ole ikinä syönyt niin hyvää leipää tai balsamicoa kuin siellä. Sisustus oli kotoisa ja ruoka taivaallista! Söin tänään puolitoista lautasellista pastaa Vapianossa, jos se pystyisi sammuttamaan ASKitalian:in sytyttämän pastahimon. Päätelkää siitä ja valmistautukaa lisäkiloihin!




4. Take away -kulttuuri
En ymmärrä tätä suomen ideologiaa seitsemän euron take away -markettiruoista. Tai ravintoloiden kalliista lounasruoista, jotka usein syödään sisällä. Enkä haluaisi syödä joka päivä Picnikin patonkia tai mikroateriaa. Lontoon take away -meininki oli ihan toista laatua. Esimerkiksi nuudelibaari, mikä loistoidea! Viidellä punnalla haluamasi nuudeli kahdella lisukkeella (ne ei kyllä ihan sopineet yhteen mutta ajatus oli hyvä!).  Kaupan kylmähyllyssä oli sushipaketteja kahdesta neljään puntaan, suomessa saman setin saa sillä kahdeksalla eurolla...
Offtopic: lisäksi ruokakaupoissa myytiin skumppaa ja viiniä, hittoon Suomen Alkosähläys! 



5. Camden Town
Kaupungin kokoiset markkinat. Vaatteita, käsitöitä, ruokaa, koruja... Pitääkö perustella? Kaikki tommonen markkinahumu on musta kiehtovaa. Voi Suomi minkä teet tässä depressiivisessä pakkasmeiningissä! Hakaniemen halli on aika laiha lohtu Camden Towniin verrattuna.




6. Persoonalliset ihmiset

En väitä, etteikö Suomessa olisi mielenkiintoisia ihmisiä. Lontoo taas oli oikea keskittymä erityylisiä ja erimaalaisia ihmisiä. Jos en tietäisi missä päin maailmaa olin, en osaisi kertoa minkä maalaisia Lontoolaiset olisivat. Siellä ihmiset uskalsivat pukeutua ja tuoda omaa persoonaansa esille.He näyttävät rohkeasti keitä ovat. En nähnyt yhtään rasismia tai väheksyntää. Ilman kameraa ja karttaa he olisivat varmaan ajatelleet meidän olevan paikallisia. Ohikulkijatkin olivat paljon inspiroivampia siellä!




Te jotka olette olleet Lontoossa, täydentäkää listaa! Haluaisin kuulla mitä mieltä te olette kaupungista ja mitä kaikkea multa jäi vielä näkemättä!


2 kommenttia:

  1. kiva kuvaus lontoosta ja ihanii kaikki kuvat <3 ja edellinen sisustuspostaus oli tosi hyvä!! :)

    VastaaPoista